keskiviikko 28. elokuuta 2013

Kansallinen 11. Vuojoen kartanojuoksu ja puolimaraton

Kävin kipaisemassa lauantaina 17.8. otsikon mukaisessa juoksutapahtumassa puolimaratonin.. Monena vuonna olen Juoksija-lehden kilpailukalenterista tapahtuman bongannut, mutta paikan päälle en ole aiemmin ehtinyt. Muistaakseni HCM on juostu aina samoihin aikoihin ja se onkin tainnut olla tärkein syy siihen etten tähän naapurikunnan juoksukisaan ole ehtinyt.. Tänä vuonna ei kuitenkaan HCM ollut ohjelmassa, joten mitään riittävän hyvää syytä ei ollut juoksun skippaamiseen. Syitä kyllä oli, mutta totesin että ne olivat kaikki tekosyitä (edellinen yö ambulanssissa, sählypelissä lievä loukkaantuminen, lastenhoito-ongelma, vesisade jne.).

Yhtä kaikki.. löysin itseni lauantaina 13.30 Volttitalon kilpailutoimistosta. Matkavaihtoehtoina olivat kymppi ja puolimaraton, joista valitsin jälkimmäisen. Ajattelin että samalla tulisi juostua reipasvauhtinen pitkis, joita ei todellakaan ole tälle vuodelle liikaa kertynyt. Osallistuminen maksoi juoksijakorttialennusten  jäi muistaakseni 16 euroa, eli reilusti alle euron per kilometri.. Kun hintaan sisältyi kilometrien lisäksi vielä ajanotto, juomapisteet n. 3 km välein ja erittäin komea mitali, niin maksoin summan oikein mielelläni!

Vaatteiden vaihtoon en kisakanslian yhteydestä löytänyt oikein järkevää paikkaa, joten kävin riisumassa verkkarini läheisen piharakennuksen katoksessa. Siitä sitten siirryin pienen lämmittelyn jälkeen lähtöviivalle starttipaukkua odottamaan. Joitakin tuttuja naamoja näin viivalla, mutta en ketään kenestä tietäisin saavani samanvauhtista kaveria puolikkaalle. Starttipaikka oli Eurajoen keskustassa Kirkkotien laidassa ja siitä suunnistimme suoraan kohti 8-tietä ja edelleen kohti Vuojoen kartanoa. Lähdin fiiliksen mukaan liikkeelle ja matkavauhti vakiintui hieman päälle 4 minuutin kilometrinopeuteen. Vuojoen kartanon mutkaan saakka riitti juoksukavereitakin, mutta kymppiläisten käännyttyä omalle reitilleen tie olikin yhtäkkiä melko tyhjä. Juoksu kulki silti ihan kivasti vaikka yksin jouduinkin taivaltamaan. Seuraava juoksija edessäni oli vajaan 500 metrin päässä ja toisella kierroksella päätin lähteä kuromaan eroa umpeen. Pikkuhiljaa väli alkoikin kaventua ja tästä tietysti sain hyvää fiilistä! On aina mukavampi saavuttaa tai ohittaa kanssakilpailijoita, kuin tulla itse ohitetuksi. Pitkillä suorilla tuuli toi hieman vastusta juoksuun, mutta muuten keli sopi täydellisesti juoksemiseen. Aamun vesisadekin oli lakannut ja eilisen sählyvammatkin unohtuivat juoksun kulkiessa tasaisesti. Maasto oli pääasiassa kumpuilevaa peltoaukeaa ja alustana oli asfaltti. Tiessä oli melkoiset kallistukset, mikä haittasi hieman ainakin minunlaistani pronatoijaa. Reitti kulki kahteen kertaan kartanon pihan poikki ja toisen kierroksen jälkeen palasimme takaisin Eurajoen keskustaan. Loppua kohden kiihdytin vauhtia edelleen ja gps:n mukaan viimeinen täysi kilometri meni jo reilusti alle 4 minuutin. Hieman ennen maalia sain kiinni myös edessä häämöttäneen selän, mutta sijoituksiin tämä ei vaikuttanut sillä selkä kuului naisten sarjalaiselle. Loppuaika oli oma virallinen puolimaratonin ennätys: 1:29,15. Joskus lenkillä olen matkan taittanut kovempaakin, mutta lenkkejä ei lasketa ennätyksiin. Sijoitus oli lopulta miesten yleisen sarjan kolmas ja mitalin lisäksi kotiin lähti vielä lasinen lämpömittari. 

Kisan jälkeen tallailin puolen kilsan päähän koululle suihkuun. Oli toisaalta ihan yhtä tyhjän kanssa käydä suihkussa, kun pukuhuoneessa oli sellainen löylyt ettei jälkihikoilusta meinannut tulla loppua. Vaatteita pukiessa huomasin vielä että verkkarit olivat jääneet jonnekin matkasta... Niinpä tietysti! Ei muuta kuin hikiset trikoot päällä housuja etsimään ja siellähän ne roikkuivat pukukoppina käyttämässäni suulissa jonkin parrun päällä. Kun olin viimein saanut kuivat housut jalkaan, piti minun lähteä bussilla takaisin markkinapaikalta kristilliselle opistolle johon olin jättänyt auton (+vaunun) parkkin. Bussikyydit olivat vain päättyneet puolta tuntia aiemmin. Onneksi jalat toimivat kuitenkin edelleen ja selvisin muutaman kilometrin matkasta hölkäten. Tulipahan samalla suoritettua oikeaoppisesti jälkiverryttely :)

Kilpailussa juoksu kulki niin kevyesti, että pitää varmaan käydä vielä syksymmällä juoksemassa toinenkin kisapuolikas uuden ennätyksen toivossa. Uskon että sopivalla vetoavulla jopa 1:25 voisi olla mahdollinen... mutta katsotaan nyt.