Uudenvuodenlupaukset ja alkuvuoden treenit

Vuodenvaihteessa on muotia tehdä lupauksia jonkun paheen lopettamisesta, kuntoilun aloittamisesta, painon pudottamisesta tai muuten vaan paremmasta elämästä. Meillä palokunnan työvuorossa eletään ajassa mukana, joten virittelimme projektin painonpudotukseen liittyen. Näin on toimittu jo useina vuosina aiemminkin. Kyseessä ei ole kilpailu muita vastaan, vaan tässä kampanjassa jokainen tähtää itse asettamaansa painotavoitteeseen. Motivaatiota lisätään pienellä 50 euron panoksella, joka maksetaan yhteiseen kassaan - jos tavoite ei toteudu... 

Kaikki yhteiset projektit kiinnostavat joten tässäkin olin mukana, tottakai! Syksyn puntti- ja uintijakson, sekä jouluruokien jälkeen lähtöpaino oli 80,3 kg, joten pientä kevennyksen tarvetta oli ihan oikeastikin. Hyvänä kisapainona olen pitänyt 75 kg, jonka ajattelin kahden kuukauden jakson aikana helposti saavuttavani.

 

Projekti lähti käyntiin yskähdellen. Aluksi työkiireet häiritsivät ja helmikuun loppuun tuntui olevan ikuisuus, joten mikään kiire ei alussa ollut. Talven perinteinen punttikuuri vaihtui tammi-helmikuun vaihteessa lääkekuuriin, kun sairastuin flunssaan. Nuoret-vanhat salibandyottelun jälkeen meni 1,5 viikkoa ilman mitään urheilua - eikä ruoan tuon jakson ruokailuiden terveellisyydelläkään pääse henkseleitä paukuttelemaan. Helpolla kuitenkin selvisin tänä vuonna sairastelun suhteen. Viime vuonna influenssa vei nahkat kielestä ja voimat miehestä. Makasin silloin sängyssä kaksi viikkoa!

Toivuttuani tämän vuotisesta flunssasta vaihdoin punttaamisen pyöräilyyn ja juoksuun. Uimassa kävin keskimäärin 0-2 krt viikossa, niin kuin aiemminkin talvella. Tavoitteena on selvitä kesällä Joroisten triathlonissa uinnista edes kohtuullisessa ajassa rantaann, mutta paljon on vielä tekemistä.. Treeneissä en ole nyt vielä noudattanut mitään ohjelmaa, vaan fiilis- ja aikataulupohjalta olen duunaillut mitä milloinkin. Nyt kun treenipäiväkirja päivittyy suoraan sykemittarista Movescountiin, ei aina ole edes kovn kirkkaana mielessä mitä on tullut tehtyä. Jos hiihtäminen olisi ollut mahdollista, olisi myös treeniohjelma ollut hieman tavoitteellisempi. Tänä talvena pääsin suksille vain kolme kertaa!

Paino lähti tasaisesti laskemaan aerobisen treenin myötä. Ruokavaliota en erityisesti muuttanut. Ainoastaan lisäsin kasvisten määrää ja otin tavaksi lounaspaikoissa kerätä salaatit ja pääruoan samalle lautaselle (ensin rehut ja sitten muut, jos jää tilaa). Niin.. Ja lisäksi aloin juomaan enemmän vettä. Pikaruokaa välttelin, mutta söin kuitenkin jos tilanne sitä vaati. 

Perjantaina helmikuun vikana päivänä 2 kk:n jakso tuli täyteen.Aamulla kävin paloasemalta hakemassa merimieslääkärintarkastuksen todistuksia.. Ollessani vuosilomalla olin kuitenkin unohtanut että samana päivänä oli myös punnitus. Maha oli tietysti täynnä aamupuuroa, eikä aikaakaan punnitusta varten ollut... harmitti. Vaikka sain luvan punnitukseen seuraavassa työvuorossa, päätin iltapäivästä kipparikurssilta kotiin päästyäni, että punnitus hoidetaan alkuperäisen aikataulun ja sopimuksen puitteissa. Minun piti joka tapauksessa käydä iltapäivällä hakemassa vaimo asemalta, koska hänellä meni potilaan siirtokuljetus ylitöiksi.
 

Kotona vaaka näytti 76 kg, joten yksi kilo piti saada karistettua. Painon pikapudotuksesta minulla on kokemusta muutaman sotilaspenkkikisan myötä, joten tiesin perinteisten kevennysmenetelmien jälkeen saunan olevan paras keino ylimääräisten nesteiden poistamiseen. Saunan lämmetessä otin alkulämmöt talvipyöräilyvarustuksessa kuntopyörällä. Pian hiki virtasikin jo kunnolla ja vauhti kiihtyi kun pääsin löylyihin. Janokin oli, mutta tyydyin vain purskuttelemaan vettä suussa. Jotta homma olisi varmasti riittävän hölmöä, niin jalassa oli vielä uudet luistimet, joiden "lämpömuovauksen" hoidin samalla. Siinä munasilleen luistimet jalassa lauteilla seistessäni kävi kyllä mielessä että on tää aika pehmeetä touhua... Mutta mitä väliä. Niin kauan kuin silmissä välkkyy enemmän pilke, kuin hullunkiilto, ei ole mitään hätää :) Jos joskus huomaatte homman lähteneen totaalisesti lapasesta, niin toimittakaa minut lataamoon. 

 

Saunominen aukaisi hanat oikein kunnolla ja jälkihikeä pukkasi vielä autossakin, kun ajelin kohti asemaa. Ihan kuivaksi en itseäni sentään tiristänyt.. Aika paljon nesteitä kumminkin lähti - vaaka pysähtyi lukemaan 74.2, eli painoa tipahti melkein kilo "ylimääräistäkin". Tämä paino tuntuu nyt hyvältä ja aion pysyä tässä taas syksyn voimajaksoon saakka. Kestävyysjuoksijaksi painoa on pituuteeni (183) nähden varmaan 10 kg liikaa, mutta triathloniin ruho on tällaisena ihan ok. "Kuivan kesän oravaksi" en voi työni vaatimustenkaan puolesta voi tähdätä. 

Yhtä lukuunottamatta koko vuoro pääsi tavoitteeseensa... Vielä on päättämättä mitä me sillä 50 eurolla tehdään. Ehkä tilataan pizzat!? 

Lisää löylyä - Musta hevonen

Tämä ja monta muuta Musta hevonen sarjakuvaa osoitteessa: www.mustaheppa.sarjakuvablogit.com